Supersyksy Bhutanissa

Viime viikon ryhmäpalaverissa aiheena oli kiireinen syksy usean päättyvän projektin vuoksi. Bhutanin osalta loppukiri hoidettiin jo vuosi sitten, ja tällä hetkellä odottelemme säähavaintojen tietojärjestelmän (DMS) valmistumista. Mutta palataan viime syksyyn.

Bhutanin projektirahoitus oli päättymässä vuoden 2015 lopussa, jolloin projektiaktiviteettien viimeistely ja etenkin laitoksen valmistaminen tulevaisuutta varten olivat tärkeitä. Loppuunmyytyjen lentojen, paikallisten pyhäpäivien ja asiantuntijoiden saatavuuden kartoittamisen jälkeen lopputuloksena syntyi puolentoista kuukauden rupeama, jolloin projektia toteutettiin niin Suomessa, Bhutanissa kuin Nepalissakin. Ongelmana näin tiukassa aikataulussa saattaisi olla päällekkäiset koulutukset ja kyky vastaanottaa paljon tietoa, mutta mielestäni onnistuimme välttämään nämä ongelmat hyvällä suunnittelulla.

bhutan_supersyksy_jl2

Oma missioni Bhutaniin ajoittui marraskuulle, jolloin aiheena olivat sään ennakkovaroitukset, viestintästrategia ja hydro-meteorologinen Policy.  Aiheiden yhdistäminen samalle missiolle oli luonnollista niiden liittyessä toisiinsa.

Tapasimme viikon aikana paljon laitoksen yhteistyökumppaneita ja hyödynsaajia: järjestimme Policyyn liittyen työpajan sekä tapasimme erikseen kansallisen tilannekeskuksen edustajan ja medioita. Tapaamiset olivat opettavaisia ja avaavia sekä paikallisille että meille. Eri toimijat olivat ennestään tuttuja keskenään mutta järjestelmällinen toiminta ja asioiden yhdessä kehittäminen uupuivat. Esimerkiksi lainsäädäntö säävaroitusten antamiseksi on mutta varoitusten julkaisukanava ja -tapa puuttuivat.

Ehkä mielenkiintoisempia olivat mediatapaamiset, sillä media oli kyllä kiinnostunut julkaisemaan sääennusteita ja sääaiheisia juttuja mutta tuotteet koettiin tylsäksi tai lehdessä ei ollut tilaa edes päivän sääennusteelle. Etenkin poikkeavissa säätilanteissa onnistunut tiedon jako kansalaisille on erittäin tärkeää, jolloin eri mediat ovat käyttökelpoisia tiedonjakokanavia. Yhteistyön kehittämiseksi kutsuimmekin mediat vierailemaan laitoksella graafikon kanssa nähdäkseen, millaista tietoa on tarjolla ja miten se voitaisiin esittää suurelle yleisölle.

bhutan_supersyksy_jl3

Osan väestä juostessa eri tapaamisissa järjestettiin laitoksella jatkokoulutusta WRF-sääennustusmalliin ja tietotekniikkaan liittyen. Koulutukset sujuivat normaalisti kateissa olevaa palvelinta lukuun ottamatta. Olimme lähettäneet palvelimen Suomesta Bhutaniin hyvissä ajoin, sillä Bhutanissa tietotekniikan tarjonta meteorologisen laitoksen tarpeisiin on heikko.

Lähetyksen viivästyminen oli tiedossa jo ennen reissua, mutta kuriirin mukaan se oli kuitenkin saapunut maahan. Bhutaniin tullessamme annoimme paikalliselle lähetille tiedot lähetyksestä etsintää varten ja myöhemmin viikolla DHMS:n omat työntekijät kävit lentokentän tullissa etsimässä pakettia. Lopulta paketti löytyi ja saapui laitokselle viikon viimeisenä työtuntina, kuinkas muuten. Itse palvelimen asennus sujui onneksi ongelmitta ja järjestelmä varmuuskopiointiin saatiin pystytettyä.

bhutan_supersyksy_jl4

Töiden lisäksi pääsimme nauttimaan bhutanilaisesta jalkapallokulttuurista ja vuoristomaisemista. Siirsin hotellin iltatyöt yöhön, kun Bhutanissa pelattiin FIFA:n Maailman Cupin karsintaottelu. Yleisö kannusti joukkuetta säestäjän ja rumpujen johdolla, uutta sen sijaan oli koko katsomon kiljunta tiukassa tilanteessa. Ilta oli kylmä ja väliajalla lämmin juoma myyntikojuista loppu, mutta itse peli meni paikallisten odotuksia huomattavasti paremmin. Lopputulos oli 0-3 Qatarille, edellisen ollessa 0-15. Ehkä 2,5 km korkeus tuntuu myös merenpinnan tasolta tulevien urheilijoiden kropassa?

Reissumme päätti seikkailu Buddha-patsaan retkeilypolulla. Lähtöpaikan kartan mukaan reitti vaikutti lyhyeltä ja selkeältä, todellisuudessa alueella oli useita polkuja eikä yhtäkään opaskylttiä. Eksymisen vaara reitillä oli melko pieni, sillä päämääränä ollut patsas näkyi lähes koko ajan. Seikkailuksi retki kuitenkin muuttui siinä vaiheessa, kun uskomme oikeasta polusta laski niin että paikallisen ehdotuksesta oikaisimme polulta. Kokemuksen perusteella en suosittele reitiltä oikaisua Bhutanin kaltaisissa jyrkissä vuoristomaisemissa, ellei sinulla ole köyttä mukana.

Teksti ja kuvat: Jenni Latikka

Koulutus näkymättömään mutta sitäkin tärkeämpään säähavaintojen tietovarasto DMS:ään

Projekti Bhutanin meteorologisten palveluiden kehittämiseksi on loppusuoralla, mutta kehitys Data Management Systemin (DMS) kanssa on vielä pahasti kesken. Tähän liittyen järjestimme bhutanilaisille helmikuun lopussa koulutuksen Suomessa. Taustaksi tähänastinen tarina: hyväksyimme nepalilaisen yrityksen valmisteleman DMS:n kehityssuunnitelman vuosi sitten. Järjestelmän piti olla valmis syyskuussa 2015, jolloin Sami lähti Bhutaniin yhdessä norjalaisten hydrologien kanssa. Valitettavasti järjestelmän kehitys oli tuolloin vasta alkutekijöissä ja uusi asennus yritys siirtyi pääsiäiseen 2016 asti.

Mikä on DMS?

Suomeksi kenties säähavaintojen tietovarasto? Meteorologina eli loppukäyttäjänä minun ei oikeastaan edes tarvitse tietää, sillä pääasia on että saan käyttöön viimeisimmät säähavainnot ja tiedän niiden olevan luotettavia. Juuri tämän vuoksi DMS on yksi tärkeimmistä osa-alueista koko sääpalvelun tuotantojärjestelmässä.

DMS on kokonaisuus, joka sisältää säähavaintojen keruun sääasemalta yleiseen tietokantaan, josta viimeisimmät tai vuosia vanhat havainnot on helppo ottaa käyttöön. Tietokanta sisältää havainnoille laaduntarkastuksen, joten loppukäyttäjän ei tarvitse huolehtia niiden oikeellisuudesta. Keskitetystä tietokannasta havainnot saadaan helposti talon sisäisille ja ulkoisille loppukäyttäjille, ja niiden pohjalta voidaan kehittää automaattisia tuotteita, kuten monsuunikauden sademäärän seurantaa. Usein kehitysmaissa ongelma on, että havainnot ovat useassa eri tietokannassa, laaduntarkistusta ei ole ja sitä ei osata hyödyntää tehokkaasti. Havaintojen tehokkaamman käytettävyyden lisäksi DMS toimii työkaluna havaintoyksikössä, sillä sen avulla voidaan seurata havaintoverkon tilaa ja havaintojen laatua, pitää yllä asema- ja laiterekisteriä, tehdä vikailmoituksia jne.

Koulutusta Suomessa

Helmikuun lopussa Ugyen ja Pema matkustivat Bhutanista Suomeen viikon koulutukseen. Tarkoituksena oli testata uutta DMS:ää heidän kanssaan ja näyttää Ilmatieteen laitoksen esimerkkien myötä, miten järjestelmää voidaan käyttää tehokkaasti ja kehittää edelleen. Nepalilainen DMS:n kehittäjä ei saanut järjestelmää kuitenkaan valmiiksi, joten pyrimme pohjustamaan heitä tulevaan niin hyvin kuin mahdollista. Tämä sisälsi mm. demon säähavainnon lähettämisestä havaintoasemalta tietokantaan, laatutarkistukset eri havaintosuureille ja havaintoaseman taustatietojen tärkeyden. Koska DMS on tärkeä tietojärjestelmä, kävimme läpi tietoturva-asioita ja neuvoimme, miten korjata heidän järjestelmästään löytyneitä tietoturva-aukkoja.

Kuva: Jenni Latikka
Kuva: Jenni Latikka

Suurimmaksi kiinnostuksen kohteeksi koulutuksessa osoittautui Ilmatieteen laitoksen Sää -mobiilisovellus, sillä Bhutanin hallitus on päättänyt kehittää vastaavan sovelluksen kansalaisilleen. Viimeisimmät säähavainnot saadaan sovellukseen automaattisesti DMS:n avulla, jonka lisäksi tarvitaan meteorologin tekemä sääennuste. Sovelluksen kehitys on juuri alkamassa, eli parin kuukauden päästä voimme ladata Bhutanin oman sääsovelluksen puhelimiimme – jos satumme olemaan Bhutanin sääennustetta vailla.

Suomen koulutusten aikana kyselen ja pyrin neuvomaan, mitä vieraat haluaisivat nähdä ja kokea Suomessa. Bhutanissa lunta on ympärivuoden jäätiköillä, ja pääkaupungissa Thimphussa lunta sataa kerran talvessa (jolloin on kansallinen vapaapäivä). Tästä huolimatta vieraille oli selvää heti lentokentältä tullessa, että haluavat kokea lumen, joten yhden koulutuspäivän päätteeksi veimme heidät hiihtämään ja pulkkamäkeen Paloheinään. Hauskaa oli, vaikka helppoa homma ei ollut ollenkaan!

Kuva: Jenni Latikka
Kuva: Jenni Latikka

Ugyen hiihti ensimmäisen kilpailun voittoon, sillä Pema kaatui juuri ennen maaliviivaa

Suunnitelmat DMS:ään liittyen

Tällä hetkellä tärkeintä on saada DMS valmiiksi ja käyttöön. Järjestelmä on tietoteknisesti suuri ja monimutkainen mutta aikaisemman kokemuksen omaavan yrityksen pitäisi selvitä tehtävästä. Bhutanissa DMS tulee sisältämään yhteisen tietokannan meteorologisille ja hydrologisille havainnoille, joten Ilmatieteen laitos auttaa yhdessä Norwegian Water Resources and Energy Directorate hydrologian asiantuntijoiden kanssa DMS:n testauksessa ja käyttöönotossa. Käyttöönotossa deadline on kesäkuussa, jolloin Bhutanissa alkaa UNPD GEF NAPA -rahoituksella hankittavien 60 automaattisen sääaseman asennus. DMS:n toimivuus testataan viimeistään silloin kun kaikkien sääasemien havainnot tulisi saada järjestelmään reaaliaikaisesti.

– Jenni

 

Ilmastotiedon käyttäjiä koolla Bhutanissa

Vuoriston aiheuttama turbulenssi tärisyttää lentokonetta matkalla Bhutanista kohti Suomea. Pitkällä lennolla on hyvin aikaa pohtia Bhutanissa pidettyjen – sikäläisittäin isojen – työpajojen antia ja projektimme roolia niissä. Lokakuun 19. päivä maan pääkaupungissa Timphussa pidettiin vuodenaikaisennusteisiin liittyvä työpaja ja sen jälkeen kaksipäiväinen ilmastopalveluiden tarpeisiin ja kehittämiseen kattavammin liittyvä työpaja. Bhutanin ilmatieteen laitos oli kutsunut paikalle merkittävimpiä ilmastopalveluiden käyttäjäryhmiä omasta maastaan. Muun muassa vesivoimaa, maataloutta, terveyttä, turvallisuusviranomaisia, vakuutusyhtiöitä, ympäristöalaa ja kansalaisjärjestöjä edustaneet asiantuntijat omistivat kolme päivää aikaansa edistääkseen heille tärkeiden räätälöityjen ilmastopalveluiden kehittämistä.

Bhutan on yksi maailman haavoittuvimmista maista mitä tulee sään ja ilmaston aiheuttamiin vahinkoihin ja tuhoihin, ja köyhä maa tarvitsee myös kansainvälistä tukea.

Tällä kertaa paikalle oli saapunut useita edustajia Maailman ilmatieteen järjestöstä (WMO), joka vastaavaa maailmanlaajuisten ilmastopalveluiden (GFCS) kehittämisen koordinoinnista, mutta auttavat myös alueellisten ja kansallisten ilmastopalveluiden konseptien kehittämisessä. Aasian alueen yhteistyön merkeissä työpajoihin osallistuivat myös kiinalainen, intialainen ja filippiiniläinen asiantuntija. Ja sitten minä pienestä Suomesta. Tässä Kaspianmerta kohti lentäessä voin ylpeänä todeta, että mielestäni projektillamme oli hyvin merkittävä rooli työpajoissa. Monet ulkomaiset asiantuntijat tulivat Bhutaniin vasta ensimmäistä kertaa. Sen sijaan Suomen ulkoministeriön rahoittama SHSB-projekti alkoi jo 2013 ja niinpä meillä sitten oli paljon annettavaa monella tasolla. Esimerkiksi projektin alussa toteutettu sosio-ekonominen arvio sääpalveluiden kehittämisen avulla saatavista hyödyistä nousi usein esiin keskusteluissa. Ja osittain projektimme ansiosta Bhutanin ilmatieteen laitoksen edustajilla on aina myös uutta osaamista ja kerrottavaa tuoreista kehitysaskelista tällaisissa verkostoitumistilaisuuksissa. Samaan aikaan kuin me istuimme kokoustiloissa, toinen tällä matkalla ollut Ilmatieteen laitoksen asiantuntija neuvoi bhutanilaisia kollegojamme työtavoissa, joilla varmistetaan säähavaintojen jatkuva korkea laatu – sekin oli kiva tuoda esiin keskusteluissa.

Työpajassa
Työpajassa

Työpajojen tärkein tavoite oli yhdessä ideoida konsepteja tuleville palveluille ja kerätä tarkempaa tietoa siitä, millaisia ilmastotietoja bhutanilaiset käyttäjät tarvitsevat. Ehkä tämän buddhalaisen valtion ja kansalaisten arvoilla on jotain tekemistä sen kanssa, että bhutanilaiset ovat oikeasti hyvin tuotteliaita. He pystyvät keskittyneesti ja kunnioittavasti kuuntelemaan, mitä muilla on sanottavaa, ja sitten yhtä keskittyneesti ja kuitenkin rennolla otteella tuottamaan toivotut yksityiskohdat palvelukonsepteille. On ilo tehdä töitä heidän kanssaan! Ja se ilo jatkuu heti perään bhutanilaisten seuraavassa koulutuksessa Suomessa. Näitä työpajoissa kerättyjä ideoita ja tietoa käyttäjien tarpeista hyödynnetään, kun Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ohjaavat bhutanilaisia ilmastoteemaisessa parin viikon mittaisessa koulutuksessa. Oli hienoa sanoa Bhutanissa työpajan päätteeksi, että SHSB-projekti vie oikeasti asioita eteenpäin. Toivon, että se nostaa myös meidän suomalaisten arvostusta kansainvälisessä yhteisössämme.

Tämä oli kolmas ja luultavasti viimeinen työmatkani Bhutaniin, sillä kehitysyhteistyörahoja on jo pienennetty huomattavasti ja jatkoprojektia tuskin on odotettavissa. Onneksi Maailman pankki suunnittelee isoa ilmastoteemaista kehitysprojektia Bhutaniin, joten ehkä kehitys jatkuu senkin jälkeen, kun me lähdemme sieltä pois.

Suomalainen ekspertti aloittamassa työpäivää Bhutanin ilmatieteen laitoksella asianmukaiseen virkapukuun sonnustautuneena
Suomalainen ekspertti aloittamassa työpäivää Bhutanin ilmatieteen laitoksella asianmukaiseen virkapukuun sonnustautuneena

Olin myös hyvin tyytyväinen, kun tällä kerralla olimme viikonlopun yli Bhutanissa ja meillä oli vapaapäivä, jonka pystyimme käyttämään Tiger’s nestissä käymiseen. Se on maan yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä ja buddhalaisille tärkeä luostari Himalajan rinteillä. Perille pääsee vain polkua pitkien vaeltaen. Katso myös Paulin matkakuvia. Matkamme eivät onneksi ole aina vain työntekoa.

-Reija Ruuhela

IT-koulutusta ja säämallin kehitystä Bhutanissa

Kun muut viettivät keväällä työläisten juhlaa vappua, istahdimme me Elmerin kanssa tosityöläisinä lentokoneeseen ja otimme suunnaksi Bhutanin. Bhutanissa tehtävänä oli jatkaa sääennustusmalliasioilla, josta jo Pauli aikaisemmin kirjoitti blogissa.

Bhutanissa suurina haasteina ovat maan yleinen IT-osaaminen sekä koulutettujen meteorologien ja hydrologien puute. Kuten monessa muussakin kehittyvässä maassa, ministeriö päättää usein kunkin työntekijän tehtävän. Jos olet koulutettu, päädyt helposti ylemmäksi virkamieheksi, mutta et kuitenkaan välttämättä koulutusta vastaavaan tehtävään. Siten itse koulutusta vaativaa työtehtävää voi hoitaa joku muun alan osaaja.

Ilmatieteen laitoksen Bhutanissa vetämässä projektissa kehitetään paljon osa-alueita, jotka vaativat perus Microsoft-käyttöä laajemman IT-osaamisen. Koulutuksen puutteen vuoksi projektin kestävyys on alkanut viime aikoina epäilyttämään, ja tämän vuoksi projektiin lisättiinkin kokonainen koulutusohjelma tarvittavien IT-taitojen parantamiseen.

Yhden päivän ennusteista kolmen päivän sääennusteisiin

Tämänkin reissun aihe liittyi IT:hen, sillä Bhutaniin asennettiin tehokkaampi serveri, jonka laskentateho riittää kolmen päivän sääennustuksen tuottamiseen mallin nykyisellä kolmen kilometrin horisontaaliresoluutiolla. Bhutanin vuoristoisessa maastossa säämallin ajaminen mahdollisimman pienellä resoluutiolla on suositeltavaa sääilmiöiden ennustamisen mahdollisuuden parantamiseksi.

Malli saatiin pyörimään parin päivän asentelun jälkeen. Mallin ajamisessa haasteena on paikallisen ilmatieteen laitoksen sekä ministeriön nettiyhteys, joka on usein liian hidas mallin alkutietojen lataamiseen. Olemmekin suositelleet laitosta keskustelemaan nopeamman nettiyhteyden mahdollisuudesta lähes projektin alusta asti.

Viikon aikana ohjelmassa oli myös seminaari sääennustusmalleista. Bhutanissa suurin osa sään ennustajista on insinöörejä, joilla ei ole kunnollista alan koulutusta. Seminaariin osallistui myös muutama vesivoiman tuottaja, sillä he tulevat käyttämään mallin tuottamia ennusteita tulevaisuudessa.

Seminaarissa kerroin mikä sääennustusmalli on, mitkä sen rajoitukset ovat ja miten mm. vuoristo voi vaikuttaa mallin tarkkuuteen. Lisäksi paikallisen meteorologian yksikön päällikkö Tayba esitti mallin ensimmäisiä verifiointituloksista.

Tällä hetkellä Bhutanin ilmatieteen laitos DHMS harjoittelee mallin ajamista, jotta julkaisun jälkeen malli olisi nykyistä toimintavarmempi. Syksyn aikana järjestetään lisäkoulutusta mallin verifioinnista, ja lisäksi DHMS saa paremman nettiyhteyden uuden toimitalon myötä. Toiveena on, että ensi keväänä DHMS tuottaa seuraavan päivän sääennustuksen sijaan kolmen päivän sääennusteen perustuen heidän oman sääennustusmallinsa tuloksiin. Tämä on yksi Gross National Happiness Commissionin Bhutanille asettamista tavoitteista.

Syyskuun missio Bhutaniin järjestettiin yhtä aikaa norjalaisen NVE:n (Norwegian Water Resources and Energy) kanssa, jolla on kehitysyhteistyöprojekti laitoksen hydrologiapuolen kanssa. Yhtenä osa-alueena on hydromallin kehitys, ja paikalliset haluaisivatkin nyt sääennustusmallista suoraan mm. sade-ennusteen hydromalliin, jota voidaan käyttää tulvavaroitusten ja muiden hydrologisten ennusteiden tuottamisessa. Mallin tuloksille on siis useampia käyttökohteita tiedossa.

Illat Bhutanissa menivät pitkälti töitä tehdessä, mutta tuli sitä jotain uuttakin nähtyä. Saapumispäivän illallisreissulla seurasimme hetken kellotornilla järjestettyä Druk Superstar Season 4 -laulukilpailun finaalia. Paikalliset olivat kokoontuneet portaille jo hyvissä ajoin ennen finaalin suoran lähetyksen alkua. Illan hämärtyessä ja finaalin edetessä tunnelma kellotornilla oli hieno. Alkuviikosta vapaa-aika rajoittui pitkälti jalkapallon kurkisteluun hotellin ikkunasta. Bhutanissa jalkapallo on ollut viime aikoina erityisen suosittua, sillä parhaillaan pelattiin maailmanmestaruuskisojen karsintoja. Loppuviikosta kävimme perinteeksi muodostuneella jakkiburgerilla Bhutanissa vielä toukokuussa työskennelleiden suomalaisten kanssa. Viimeisenä iltana illastimme vielä paikallisten kanssa ennen klo 6 lähtöä paluumatkalle Intian kautta, josta toimmekin itsellemme vatsataudit tuliaisiksi hyvin sujuneen reissun kunniaksi… 😉

Laulukilpailun finaalia seuraamassa. Kuva: Jenni Latikka
Laulukilpailun finaalia seuraamassa. Kuva: Jenni Latikka

-Jenni

Bhutanin sää- ja ilmasto-osaamista kehittämässä

Ilmatieteen laitoksella on useita kehitysyhteistyöprojekteja eri puolilla maailmaa. Yksi kohde on Bhutan, pieni valtio Himalajan vuoriston juurella.

Matka Suomesta Bhutaniin taittuu tyypillisesti kahdessa osassa. Ensin matkustetaan Delhiin, josta jatketaan kohti Bhutanin ainoaa kansainvälistä lentokenttää Parossa. Jo lentomatkalla tulee selväksi merkittävin alueen säätä ja ilmastoa kontrolloiva tekijä, vuoret. Joka lennolla kapteeni kuuluttaa kun kone ohittaa maapallon korkeimman vuoren, Mt. Everestin. Laskeutuminen Bhutaniin ei ole maailman helpoin asia. Tiettävästi vain kourallinen lentäjiä saa laskeutua Paron lentokentälle. Lennon viimeiset minuutit vietetään vuoria väistellen laaksojen keskellä eikä laskeutuminen ole suunniteltu kaikkein heikkohermoisimmille.

Bhutanin pääkaupunki Thimphussa on asukkaita noin 80 000 ja se sijaitsee noin 2300 metriä merenpinnan yläpuolella. Ohuesta ilmanalasta johtuen saattavat pienet vuoristotaudin oireet (mm. huimaus) ilmetä noin puolen vuorokauden oleskelun jälkeen yksilöstä riippuen. Oireet tyypillisesti vähentyvät muutamassa vuorokaudessa olosuhteisiin totuttelun jälkeen.

Vuoristo on Bhutanin sään ja ilmaston kannalta merkittävässä asemassa. Bengalinlahdelta nouseva trooppinen kosteus nousee kohti vuoristoa ja lopulta putoaa alas rankkoina sateina etenkin kesällä. Bhutanissa kesäkuusta syyskuuhun kestävä monsuunikausi on elintärkeä ja vesivoimalla tuotettu sähkö täyttää suurelta osin maan sähköntuotannon tarpeen. Sähköä jopa myydään naapurimaalle Intialle.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Yhtenä projektin tavoitteena on ollut asentaa maahan oma säämalli. Jos ennen matkaa katsoi verkosta ilmaisten sääsivustojen lämpötilaennusteita pääkaupunkiin Thimphuun, näyttivät ne pääosin +6 astetta. Käytännössä kuitenkin paikanpäälle saavuttua lämpömittaukset näyttivät helposti 5-10 astetta korkeampia lukemia. Tämä ero johtuu Bhutanin vaihtelevasta maastonmuodoista. Maapallonlaajuisten säämallien erotuskyky on nykyään karkeasti 13–30 km. Thimphun laakso on kuitenkin vain noin kilometrin leveä, joten säämallit eivät kykene kuvaamaan laakson lämpötiloja kunnolla. Bhutaniin asennettiinkin vuonna 2014 alueellinen säämalli, jonka erotuskyky on 3 km. Tällä lämpötilaennusteet paranivat jo selvästi ollen enää muutamia asteita liian viileitä. Ideaalitilanteessa kuitenkin mallin erotuskyvyn tulisi olla kilometrin luokkaa, jotta myös paikalliset sadekuurot saataisiin kuvattua paremmin.

Säämallin asennuksen lisäksi paikallisille meteorologeille ja insinööreille annettiin koulutusta mallin käytöstä ja asetusten muutoksista, jotta he voivat projektin päätyttyä jatkaa mallin kehitystä ja varautua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Ilmastopalvelujen kehittäminen on myös yhtenä projektin tavoitteista. Tähän liittyvät muun muassa pitkän ajan tilastojen laskeminen ja kuinka se käytännössä toteutetaan. Näiden tietojen avulla voidaan säätietoja verrata ajankohdan tyypillisiin arvoihin. Lisäksi keskityttiin vuodenaikaisennusteiden luomiseen sekä erilaisten ilmaston seurantaan liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Yhtenä tärkeänä osana oli monsuunikauden sateiden seurantatuote, jolla voidaan verrata kauden mittaan kertyneen sateen määrää pitkän ajan tilastoihin.

– Pauli