Suomen bensiinihinnatko muka korkealla? Nepalin kaduilla näkyi marraskuun alun projektimission yhteydessä lukuisten kortteleiden pituisia jonoja ajoneuvoja; autot ja moottoripyörät omissa jonoissaan. Jonottavien moottoripyörien sivupeileihin oli kirjattu järjestysnumeroita. Yhdessä jonossa liikuttiin yli 600:n järjestysnumeroissa, mutta pidempiäkin jonoja nähtiin. Bensiinin hinta oli kivunnut pimeillä markkinoilla yli 5 $/litra, ja myynti virallisilla polttoaineasemilla oli tarkkaan säännösteltyä. Bensiinistä oli sanomattakin huutava pula. Yhteiskunnan bensiiniin perustuva logistiikka oli polvillaan.
Lensimme Katmanduun marraskuun alussa seitsemän eri asiantuntijan voimin. Nepalin ja Suomen muuttuneet olosuhteet olivat asettaneet aiemmassa blogikirjoituksessa kuvatun Ulkoasiainministeriön rahoittaman FNEP2-projektin toisen vuosipuolikkaan toteutuksen hyvin ahtaalle. Projektimme haasteet alkoivat kasautua 25. huhtikuuta 2015 Nepalin voimakkaan maanjäristyksen myötä. Haavoittuvainen maa ajautui alkukeväästä hyvin lähelle suurta humanitääristä kriisiä, josta ei vieläkään olla selvillä. Projektimme aikataulu menikin tuolloin kertaheitolla uusiksi. Asiat oli kuitenkin syytä asettaa tärkeysjärjestykseen.
Polttoainekriisiä voitaneen alustaa lähtien Nepalin monarkian lakkauttamispäätöksestä keväällä 2008; maassa oli tuolloin päätetty siirtyä demokratiaan. Muutokseen sisältyi aiemmin säädetyn väliaikaisen perustuslain korvaaminen uudella perustuslailla, joka saatiin vihdoin hyväksyttyä syyskuussa 2015. Uuden perustuslain voimaantulo koki kuitenkin voimakasta vastarintaa, erityisesti eteläisen Madhesi-väestön joukossa, joka piti etujaan aliedustettuina. Vastarinta ilmeni eteläisten alueiden väkivaltaisina mielenosoituksina, jotka osaltaan johtivat loka-marraskuiseen polttoainepulaan, Intiasta vahvasti riippuvaisen Nepalin eteläisten raja-alueiden muuttuessa rauhattomiksi ja tavarantoimitusten etelän suunnalta tyrehtyessä. Uuden peruslain puhuttiin myös loukanneen Intian geopoliittisia intressejä, joka ilmeni paikallisten mukaan Intian epävirallisena kauppasaartona, aikaansaaden rajalevottomuuksien kera pulaa juuri polttoaineisiin ja keitinkaasuun liittyen.
Tässä siis oltiin. Kuulimme Nepalin polttoainetilanteesta paikalliselta yhteistyötaholtamme, the Department of Hydrology and Meteorology (DHM), muutama viikko ennen suunniteltua useiden henkilöiden reissuajankohtaa. Olimme epävarmoja lentoliikenteen toiminnasta Nepaliin ja sieltä pois, tarjosihan Katmandun lentokenttä polttoainetta nyt ainoastaan kotimaan lennoille. Soittelimme Turkish Airlinesille, joka vakuutti että menolippujen käyttö tullaan estämään, mikäli tiedetään ettei paluulentoa ole mahdollista järjestää. Olimme joutuneet kohdistamaan suuren määrän jo useampaan otteeseen venähtäneen vuosisuunnitelman eri aktiviteeteista samalle vajaan kahden viikon marraskuun jaksolle rajallisesta projektiaikataulusta sekä Nepalin pään lukuisista loppuvuoden juhlapyhäkausista johtuen. Suurella työllä luotu varmuus projektin toteuttamisesta olikin yhtäkkiä muuttunut täydelliseksi epävarmuudeksi.
Pääsimme lopulta kuitenkin matkaan. Nepalin reissuohjelmaamme sisältyi kolme eri osaa; Samin ja Paulan vetämä hydrometeorologisen tiedonhallintajärjestelmän käyttökoulutus ja kehityssuunnitelman alustus DHM:n päätoimistolla, Jannen ja Jonnin koordinoima numeeriseen sääennustukseen liittyvät kehitystoimet ja jatkokoulutus Katmandun lentokentän sääpäivystyksessä, sekä Katmandun laakson laidalle Thankotiin asennettavaan automaattiseen säähavaintoasemaan (AWS) liittyvät valmistelut, käyttökoulutus ja asennustuki, josta vastasi pääosin Mika ja Ljubov.
Itse osallistuin edellä mainittujen aktiviteettien suunnitteluun ja yleisiin keskusteluihin. Pääasiallinen tehtäväni liittyi kuitenkin projektin kokonaishallintaan. Rajatussa aikataulussa tuli saada hyvin useita eri osa-alueita vietyä eteenpäin, käsittihän kolmevuotinen projektimme käytännön tasolla enemmän tai vähemmän jokaisen moderniin meteorologiseen laitokseen sisältyvän osa-alueen. Suuri osa aihealueista tuli myös saada viimeisteltyä lopulliseen muotoonsa, sillä myöhempiin reissuihin ei enää tänä vuonna juurikaan ollut mahdollisuuksia, eikä ensi vuoden varoja ollut enää ylimääräisenä käytettävissä. Pienoista jännitystä oli siis ilmassa.
Viikko sujuikin varsin vauhdikkaasti muistiinpanovihkon tyhjentyessä vanhoista ja täyttyessä uusista tehtävistä ja aihealueista, maisemien vaihtuessa aina oman hotellihuoneen katosta päätoimiston eri kokoushuoneisiin, lentokentän sääpäivystystiloihin, paikallisen yhteistyökumppanin RTS:n toimistotiloihin, sekä Katmandu-laakson reunamien säähavaintoasemaa ympäröiviin kauniisiin maisemiin.
Loppujen lopulta viikko-ohjelma toteutui paremmin kuin uskalsin odottaakaan; kaikki koulutukset ja aktiviteetit toteutettiin enimmäkseen niissä laajuuksissa kuin oli alun perin tarkoitettukin. Vanhat ja uudet hankinta- ja kehitystarpeet saatiin kartoitettua ja päivitettyä ja osittain jo toteutettuakin, kehityssuunnitelmien pohjalta pidetyt keskustelut saatiin pidettyä ja kehityssuunnitelmat vedosteltua, sekä AWS-valmistelut ja asennus suoritettua. Laiteasennuskin saatiin valmisteluineen siis toteutettua huolimatta siitä, että itse asennuspaikka ei ollut vielä edes tiedossa muutamaa päivää ennen paikalle lähtöä. Asennuspaikkaa kun jouduttiin vaihtamaan alun perin suunnitellusta Annapurnan lähistöllä sijaitsevan Jomsomin lentokentästä, johon oli uusien suunnitelmien myötä myöhemmin suunniteltu asennettavaksi kattavampi lentosäähavaintoasema Nepalin suuren Maailmanpankin projektin yhteydessä.
Polttoaine- ja keitinkaasupula vaikutti osaltamme taksien kohonneisiin taksoihin, ravintoloiden aukioloihin ja rajoitettuihin ruokalistoihin, sekä paikallisten lyhennettyihin toimistoaikoihin; osa työntekijöistä kun käveli päivittäin pidempiäkin matkoja töihin ja takaisin. Polttoainekriisi vaikutti myös lentoihin; Turkish Airlinesin paluulennot Istanbuliin joutuivat tekemään teknisen välilaskun Delhissä tankatakseen. Seitsentuntinen paluulentomme Katmandusta Istanbuliin venyikin täten päälle 12 tunnin mittaiseksi, kun jo alun perin venynyt matkustusaika venyi lisää lähdön viivästyessä erään toiseen lentokoneen tekemän pakkolaskun vuoksi. Lentoyhtiöiden musta lista kun on tullut varsin tutuksi useille paikallisille lentoyhtiöille.
– Herman
