Bhutanin sää- ja ilmasto-osaamista kehittämässä

Ilmatieteen laitoksella on useita kehitysyhteistyöprojekteja eri puolilla maailmaa. Yksi kohde on Bhutan, pieni valtio Himalajan vuoriston juurella.

Matka Suomesta Bhutaniin taittuu tyypillisesti kahdessa osassa. Ensin matkustetaan Delhiin, josta jatketaan kohti Bhutanin ainoaa kansainvälistä lentokenttää Parossa. Jo lentomatkalla tulee selväksi merkittävin alueen säätä ja ilmastoa kontrolloiva tekijä, vuoret. Joka lennolla kapteeni kuuluttaa kun kone ohittaa maapallon korkeimman vuoren, Mt. Everestin. Laskeutuminen Bhutaniin ei ole maailman helpoin asia. Tiettävästi vain kourallinen lentäjiä saa laskeutua Paron lentokentälle. Lennon viimeiset minuutit vietetään vuoria väistellen laaksojen keskellä eikä laskeutuminen ole suunniteltu kaikkein heikkohermoisimmille.

Bhutanin pääkaupunki Thimphussa on asukkaita noin 80 000 ja se sijaitsee noin 2300 metriä merenpinnan yläpuolella. Ohuesta ilmanalasta johtuen saattavat pienet vuoristotaudin oireet (mm. huimaus) ilmetä noin puolen vuorokauden oleskelun jälkeen yksilöstä riippuen. Oireet tyypillisesti vähentyvät muutamassa vuorokaudessa olosuhteisiin totuttelun jälkeen.

Vuoristo on Bhutanin sään ja ilmaston kannalta merkittävässä asemassa. Bengalinlahdelta nouseva trooppinen kosteus nousee kohti vuoristoa ja lopulta putoaa alas rankkoina sateina etenkin kesällä. Bhutanissa kesäkuusta syyskuuhun kestävä monsuunikausi on elintärkeä ja vesivoimalla tuotettu sähkö täyttää suurelta osin maan sähköntuotannon tarpeen. Sähköä jopa myydään naapurimaalle Intialle.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Yhtenä projektin tavoitteena on ollut asentaa maahan oma säämalli. Jos ennen matkaa katsoi verkosta ilmaisten sääsivustojen lämpötilaennusteita pääkaupunkiin Thimphuun, näyttivät ne pääosin +6 astetta. Käytännössä kuitenkin paikanpäälle saavuttua lämpömittaukset näyttivät helposti 5-10 astetta korkeampia lukemia. Tämä ero johtuu Bhutanin vaihtelevasta maastonmuodoista. Maapallonlaajuisten säämallien erotuskyky on nykyään karkeasti 13–30 km. Thimphun laakso on kuitenkin vain noin kilometrin leveä, joten säämallit eivät kykene kuvaamaan laakson lämpötiloja kunnolla. Bhutaniin asennettiinkin vuonna 2014 alueellinen säämalli, jonka erotuskyky on 3 km. Tällä lämpötilaennusteet paranivat jo selvästi ollen enää muutamia asteita liian viileitä. Ideaalitilanteessa kuitenkin mallin erotuskyvyn tulisi olla kilometrin luokkaa, jotta myös paikalliset sadekuurot saataisiin kuvattua paremmin.

Säämallin asennuksen lisäksi paikallisille meteorologeille ja insinööreille annettiin koulutusta mallin käytöstä ja asetusten muutoksista, jotta he voivat projektin päätyttyä jatkaa mallin kehitystä ja varautua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Ilmastopalvelujen kehittäminen on myös yhtenä projektin tavoitteista. Tähän liittyvät muun muassa pitkän ajan tilastojen laskeminen ja kuinka se käytännössä toteutetaan. Näiden tietojen avulla voidaan säätietoja verrata ajankohdan tyypillisiin arvoihin. Lisäksi keskityttiin vuodenaikaisennusteiden luomiseen sekä erilaisten ilmaston seurantaan liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Yhtenä tärkeänä osana oli monsuunikauden sateiden seurantatuote, jolla voidaan verrata kauden mittaan kertyneen sateen määrää pitkän ajan tilastoihin.

– Pauli

JaaTweet about this on TwitterShare on FacebookEmail this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *