Sääpalvelun kehittäminen on tärkeää työtä, sillä toimiva sääpalvelu on käytännössä maassa kuin maassa kaikkien mahdollisten toimintojen yksi keskeinen perusta. Tällä kertaa määränpäänä oli Etelä-Sudanin Juba, jonne lennettiin pompaten Frankfurtin ja Kairon kautta. Jokainen matkan siivu oli noin 4 tuntia. Matkan tavoitteena oli saada maan käyttöön työkalut ukkosten seuraamiseen ensimmäistä kertaa maan historiassa.
Afrikkaan meno on siitä leppoisaa, että aikaeroa Suomeen ei ole. Jos siis yölennon aikana nukkuu, ovat aivot toimintavalmiudessa määränpäässä melko nopeasti. Juban lentokentällä pääsikin heti kokemaan paikallisen kulttuurin: kuumuutta, tungosta ja meteliä riitti. Paikalliset kollegat saapuivat meitä vastaan iloisesti tervehtien. Mojwok, laitoksen johtaja, sekä Edward, raamikas meteorologi ja jokapaikanhöylä, olivat iloista porukkaa. Matka toimistolle ei ollut pitkä, sillä Etelä-Sudanin koko ilmatieteen laitos (SSMD) istuu yhdessä huoneessa lentokenttärakennuksessa. Tila kuvaa hyvin maan resurssien pientä tasoa.
Etelä-Sudan on itsenäistynyt vasta 2000-luvulla. Heimoja maassa on noin 60, joista kaksi kuitenkin selvästi suurempaa. Heimojen kireät välit kärjistyivätkin muutama vuosi itsenäistymisen jälkeen veriseksi sisällissodaksi. Maassa liikkuu yhä jonkin verran hallitsemattomia sotajoukkoja, joten tavallisten ihmisten on vaikea viljellä maata tai tehdä yleensäkään mitään, koska seuraavana päivänä kaikki voi olla taas ryöstetty ja tuhottu. Ei naurata. Maassa on aikoinaan menestyviä kahvi- ja teeplantaaseja, mutta maan epävakaus on kaatanut kaiken. Tilanne on toivottavasti nyt rauhoittumaan päin.
Koulutuksen teemana ukkoset
Varsinaiset koulutuspäivät pidettiin hotellin kokoustilassa, kun emme olisi mahtuneet SSMD:n omiin tiloihin. Ensin käytiin läpi Etelä-Sudanin ukkosia: mitä vaikutuksia, kuinka paljon salamat aiheuttavat kuolemia vuodessa, kerätäänkö maassa tilastoja vahingoista, miten tavalliset ihmiset ymmärtävät ukkosen , ja mikä on ihmisten tietämys salamoilta suojatumisesta. Kysymyksillä saa hyvän pohjakuvan kohdemaasta ja meteorologien taustoista.
Varsinaisessa koulutuksessa käytiin läpi mm. salamoiden paikantamista: miten salamoita voidaan havaita ja paikantaa ja mitkä ovat eri tekniikoiden ja menetelmien hyvät ja huonot puolet. Millaista salamadata on ja miten sitä voi käyttää eri tarkoituksiin, miten dataa visualisoidaan ja millaisia tilastoja siitä voi laskea ja miten.
Koska ryhmä oli pieni, keskustelu kävi mukavan vilkkaana heti alusta alkaen. Koulutukseen oli mahdutettu myös keskustelutilaisuus, johon oli kutsuttu eri sidosryhmien edustajia, kuten Punainen Risti, ilmailu, energia ja media. Pääsinpä antamaan haastattelun paikalliselle Juba-tv:lle. Kuulemma iltauutisissa näkyikin Mr. Makela solkottamassa siitä, miten ukkoselta tulee suojautua.
Loppuviikon jatkoin koodausta eli käytännössä viimeistelin SSMD:n salamasovelluksia ja testailin niiden toimintaa. Näyttösovellukset saatiin toimintaan, joten SSMD:llä oli nyt käytössä työkalut ukkosten seuraamiseen. Sovimmekin, että vuoden päästä summataan vuoden aikana kertyneet salamahavainnot, lasketaan niistä erilaisia tilastoja ja julkaistaan niiden tulokset. Jännittäviä tietoja!
~ Antti