Etelä-Sudanista saadaan nyt salamatilastoja

Sääpalvelun kehittäminen on tärkeää työtä, sillä toimiva sääpalvelu on käytännössä maassa kuin maassa kaikkien mahdollisten toimintojen yksi keskeinen perusta.  Tällä kertaa määränpäänä oli Etelä-Sudanin Juba, jonne lennettiin pompaten Frankfurtin ja Kairon kautta. Jokainen matkan siivu oli noin 4 tuntia. Matkan tavoitteena oli saada maan käyttöön työkalut ukkosten seuraamiseen ensimmäistä kertaa maan historiassa.

Afrikkaan meno on siitä leppoisaa, että aikaeroa Suomeen ei ole. Jos siis yölennon aikana nukkuu, ovat aivot toimintavalmiudessa määränpäässä melko nopeasti.  Juban lentokentällä pääsikin heti kokemaan paikallisen kulttuurin: kuumuutta, tungosta ja meteliä riitti. Paikalliset kollegat saapuivat meitä vastaan iloisesti tervehtien. Mojwok, laitoksen johtaja, sekä Edward, raamikas meteorologi ja jokapaikanhöylä, olivat iloista porukkaa. Matka toimistolle ei ollut pitkä, sillä Etelä-Sudanin koko ilmatieteen laitos (SSMD) istuu yhdessä huoneessa lentokenttärakennuksessa. Tila kuvaa hyvin maan resurssien pientä tasoa.

Etelä-Sudan on itsenäistynyt vasta 2000-luvulla.  Heimoja maassa on noin 60, joista kaksi kuitenkin selvästi suurempaa. Heimojen kireät välit kärjistyivätkin muutama vuosi itsenäistymisen jälkeen veriseksi sisällissodaksi. Maassa liikkuu yhä jonkin verran hallitsemattomia sotajoukkoja, joten tavallisten ihmisten on vaikea viljellä maata tai tehdä yleensäkään mitään, koska seuraavana päivänä kaikki voi olla taas ryöstetty ja tuhottu. Ei naurata. Maassa on aikoinaan menestyviä kahvi- ja teeplantaaseja, mutta maan epävakaus on kaatanut kaiken. Tilanne on toivottavasti nyt rauhoittumaan päin.

Koulutuksen teemana ukkoset

Varsinaiset koulutuspäivät pidettiin hotellin kokoustilassa, kun emme olisi mahtuneet SSMD:n omiin tiloihin. Ensin käytiin läpi Etelä-Sudanin ukkosia: mitä vaikutuksia, kuinka paljon salamat aiheuttavat kuolemia vuodessa, kerätäänkö maassa tilastoja vahingoista, miten tavalliset ihmiset ymmärtävät ukkosen , ja mikä on ihmisten tietämys salamoilta suojatumisesta. Kysymyksillä saa hyvän pohjakuvan kohdemaasta ja meteorologien taustoista.

Varsinaisessa koulutuksessa käytiin läpi mm. salamoiden paikantamista: miten salamoita voidaan havaita ja paikantaa ja mitkä ovat eri tekniikoiden ja menetelmien hyvät ja huonot puolet. Millaista salamadata on ja miten sitä voi käyttää eri tarkoituksiin, miten dataa visualisoidaan ja millaisia tilastoja siitä voi laskea ja miten.

Koska ryhmä oli pieni, keskustelu kävi mukavan vilkkaana heti alusta alkaen. Koulutukseen oli mahdutettu myös keskustelutilaisuus, johon oli kutsuttu eri sidosryhmien edustajia, kuten Punainen Risti, ilmailu, energia ja media.  Pääsinpä antamaan haastattelun paikalliselle Juba-tv:lle. Kuulemma iltauutisissa näkyikin Mr. Makela solkottamassa siitä, miten ukkoselta tulee suojautua.

Loppuviikon jatkoin koodausta eli käytännössä viimeistelin SSMD:n salamasovelluksia ja testailin niiden toimintaa. Näyttösovellukset saatiin toimintaan, joten SSMD:llä oli nyt käytössä työkalut ukkosten seuraamiseen. Sovimmekin, että vuoden päästä summataan vuoden aikana kertyneet salamahavainnot, lasketaan niistä erilaisia tilastoja ja julkaistaan niiden tulokset. Jännittäviä tietoja!

 

~ Antti

 

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkimusdivisioonan seikkailut Sri Lankassa

Nepal, Bhutan, Vietnam, Tyynenmeren saarivaltiot, Etelä-Sudan, Sudan, Myanmar, Sri Lanka: miten ihmeessä Suomen ilmatieteen laitoksen asiantuntijat antavat koulutusta rajuilmojen havainnoinnista ja ennustamisesta eri puolilla maailmaa. Myös maissa, joissa päivässä voi tulla salamoita se määrä mitä Suomessa vuoden aikana? Tähän yritän jonkinlaisen vastauksen antaa tarinan aikana. Nyt matka suuntautui Sri Lankaan.

Ukkospilviä kehittymässä Colombossa.

Useissa viime vuosien kehitysyhteistyöhankkeissa on ollut mukana osio, jossa koulutetaan kohdemaan sääpäivystäjiä käyttämään salamanpaikannustietoa osana varoitustoimintoja. Salamanpaikannuksen avulla salamoita voidaan tosiaan nykyään havaita ja jopa arvioida niiden iskupaikkaa muutamien satojen metrien tarkkuudella.

Allekirjoittanut sytyttää perinteisen kynttilän. Terhi L. on vasemmalla ja Profium Oy:n Janne L. oikealla. Silloinen DoM:n pääjohtaja Mr Chandrapala on kuvassa selin 2. vasemmalta, nyt jo eläkkeellä.

Ukkonen merkittävä riski

Salamat ja ukkoset ovat erittäin mielenkiintoisia ja merkittäviä ainakin kolmesta syystä: ensinnäkin monissa kehitys- tai kehittyvissä maissa ukkostaa aivan tolkuttomasti, joten salamahavainnot muutenkin kuin ihmisaistein ovat tervetulleita. Toiseksi, verrattuna moniin muihin säähavaintoihin, salamahavaintojen käyttöönotto onnistuu nykyään nopeasti ilman sen kummempia härpäkeasennuksia kohdemaassa – tietokone ja toimiva internetti riittää. Kolmanneksi, yksi havaittu salama tarkoittaa sitä, että kyseisen salaman esiintymisalueella on muodostunut ukkospilvi, joka usein aiheuttaa myös paljon muuta harmia, ainakin rankkasadetta ja puuskatuulia, mutta myös joskus suuria rakeita ja tornadon. Ja ilmiselvää on, että maissa, joissa ukkostaa runsaasti vuoden ympäri, myös aiheutuu paljon ukkosten aiheuttamia ongelmia: äkkitulvat, sähköverkon hajoilu, rakennus- ja muita paloja, ihmisten ja eläinten kuolemia. Vaikkei salamoiden havainnoilla voikaan estää niitä iskemästä, havainnot mahdollistavat varoituspalvelut, joiden avulla paikallinen ilmatieteen laitos voi varoittaa eri kohderyhmiä.

”No kuules, ei tuossa vielä mitään, mutta se salama jonka minä näin oli ainakin näääääin iso! Se tosin pääsi karkuun…”, sanoo IL:n ukkosekspertti.

Havaintojen eli salamanpaikannustietojen lisäksi ennustetaan ukkosia kahdella eri säämallilla. Näistä toinen on ns. globaali malli ja toinen tarkempi pienemmän alueen malli. Tämä alueellinen malli on itse asiassa aivan sama, jolla Suomenkin sääennusteet tuotetaan; nyt se vain on viritetty tropiikin ukkosten ennustamiseen Sri Lankaan. Tässä hankkeessa rahoittajina ovat BusinessFinland ja Suomen ulkoministeriö.

Sri Lanka kehittyy vauhdilla

Vielä kehitysmaastatuksella oleva Sri Lanka (entinen Ceylon) on pieni saarivaltio Intian eteläpuolella. Maa itsenäistyi 1948, ja ennen sitä saarta ovat hallinneet niin hollantilaiset, portugalilaiset kuin englantilaiset. Maan tilanne on nykyään vakaa ja maa kehittyy vauhdilla.

Tässä hankkeessa kohdemaahan ei viedä muuta kuin suomalaista osaamista: kaikki kehitetyt visualisoinnit sekä salamahavaintojen että ennusteiden osalta tuotetaan Suomessa, ja loppukäyttäjä pääsee niihin käsiksi netin kautta.

Sri Lankan ilmatieteen laitoksen pihalla sijaitsevia mittalaitteita.

 

Jos tämä osoittautuu toimivaksi, samalla konseptilla voisi tuottaa parempia ukkosennusteita ja -varoituksia mihin tahansa maailmaan, koska sekä havaintoja että säämallien ennusteita on saatavilla maailmanlaajuisesti. Tämä ”skaalautuva” näkökulma on keskeinen tässä hankkeessa.

Ilmatieteen laitosta hankkeessa kiinnostaa tutkimusmielessä ukkosennusteiden osuvuus tropiikissa. Todellisuudessa sääennusteiden ukkosennusteista iso osa on tropiikissa ”väärin” eli ukkosta ei todennäköisimmin esiinny joko juuri siinä paikassa tai siihen kellonaikaan (joskus harvemmin voi olla myös toisinpäin, eli ukkosta esiintyy vaikkei sitä ennustettu). Taustalla on se, että ukkonen ilmiönä on liian pieni säämallien käsityskyvylle. Vähän kuin yrittäisi arvioida sen yli 10 kilon hauen sijaintia 10 hehtaarin järvellä: ”Ka, jossain tuolla kuaislikossa se tännään tähän kello’aikoon pittäisi olla…” (Huom. olen savokarjalauusimaalaista perimää, joten sallittakoon tällaisen ”viännön” käyttö.)

Kädestä pitäen tulee paras tulos

Täällä tuli taas kerran tuli todettua, että koulutusmielessä mikään ei vedä vertoja sille, että istut ja keskustelet ihmisten kanssa. Näytät, mitä jokin asia tarkoittaa ja miten hommat oikeasti tehdään. Ehkä juuri tämä on se meidän suomalaisten paras taito. Kuten tuolla aiemmin tuli jo kuvattua, salamoiden havainnointi ei ole rakettitiedettä vaan melko yksinkertainen menetelmä, ja yksi havaittu salama tarkoittaa paljon enemmän kuin vain ”yksi salama”.

14.3. Harmonie-säämallin ennustamat salamat Sri Lankaan seuraavalle päivälle eli 15.3. klo 13:00 ja oikeasti esiintyneet salamat.

Meille suomalaisille säätutkien tuottamat havainnot ovat jo pitkään olleet arkipäivää, ja voimme nykyään seurata Kiiran tai muun nimetyn rajuilman etenemistä lähes reaaliajassa puhelimillamme. Näin ei ole esimerkiksi Sri Lankassa. Säätutkia ei ole, ukkosia esiintyy runsaasti, joten luotettavien ennakkovaroitusten tuottaminen on todella vaikeaa.

~Antti

Kuvat: Antti Mäkelä