Täristelyä Nepalissa!

Maailman pankin rahoittamassa Nepalin hydrologisen ja meteorologisen laitoksen (DHM) kehittämisprojektissa (Building Resilience to Climate Related Hazards) tavoitteena on luoda Nepaliin moderni palveluiden tuotantojärjestelmä luonnonkatastrofeihin varautumiseksi ja elinkeinoelämän tueksi. Tärkeimpiä käyttäjäryhmiä ovat maatalous, liikenne ja turismi. Mm. vuoristoretkeily on Nepalissa varteenotettava tulolähde matkailuyrittäjille ja maaseudun asukkaille. Monsuunikaudella kesä-syyskuussa kaatosateet aiheuttavat Nepalissa tuhoisia maanvyöryjä ja tulvia. Esimerkiksi vuoristorinteille rakennetut tiet katkeilevat lähes vuosittain (ks. kuva) ja rinteille rakennetut asunnot saattavat tuhoutua maanvyöryissä. Parantamalla sääennusteiden osuvuutta sekä kehittämällä säävaroitusmenetelmiä voidaan edistää mm. maatalouden toimivuutta, tulvien ennakointia ja matkailun turvallisuutta.

Kuva: Martti Heikinheimo
Kuva: Martti Heikinheimo

Ilmatieteen laitoksen tehtävä BRCH- projektissa (vv. 2014-2018) on johtaa sään- ja hydrologisten mittausmenetelmien suunnittelua ja valvoa suunnitelmien toteutusta. Käytännössä kehittämiskohteena ovat kaikki sääpalveluiden tuottamiseen keskeisesti tarvittavat laitteet, menetelmät ja palvelut lähtien havaintoasemaverkoista ja päätyen uusien palvelutuotteiden välittämiseen käyttäjille.

Paikallisia lapsia
Kuva: Martti Heikinheimo

Maa järisee

Tiistai 12.5.2015 oli aikamoinen kokemus minulle ja kollegalleni Harrille. Olimme Nepalissa viiden päivän reissulla viimeistelemässä projektin 1. vaiheen tuloksia ja sopimassa jatkovaiheen toteutuksesta. Matka oli mahdollisimman lyhytkestoinen, koska juuri pari viikkoa ennen Nepal oli kokenut suurimman järistyksen 80 vuoteen (7.9 Richterin asteikolla) aiheuttaen n. 8000 kuolonuhria ja mittavat aineelliset tappiot.

Projektitoimisto sijaitsee Kathmandun keskustassa. Olimme rakennuksen ylimmässä, kolmannessa kerroksessa lopettelemassa palaveria hydrologisista havaintoverkoista, kun yhtäkkiä talo alkoi heilua ja täristä. Nepalin kumppanimme Adarsha sanoi heti, että tämä on iso maanjäristys. Järistys oli pelottava ja samalla ihmeellinen kokemus; keinahtelua ja täristelyä kesti noin 30 s. Siirryimme nopeasti paksujen ovipalkkien alle.

Kun keinahtelu lakkasi, kipitimme portaat alas ja pihalle, joka oli jo täynnä väkeä. Pihalla kaikki katsoivat talon katolla olevia antenneja. Antennit heiluivat eli jälkijäristykset näkyivät niiden kautta. Myös tasapainoaisti kertoi, että maa liikkuu. Hetken päästä tuli sitten iso jälkijäristys (noin 6.4 Ri), joka tuntui todelliselta keinahtelulta; oltiin kuin merellä, mutta horisontti ei näkynyt ja päässä tuntui sekavalta.

Välitön tunnelma pihalla oli sekoitus epätietoisuutta siitä miten tämä jatkuu; pelkoa ja huolta miten ystäville ja perheille on käynyt. Puhelinliikenne oli jumissa mikä vain lisäsi hermostuneisuutta. Langaton dataverkko oli kuitenkin edelleen päällä ja pystyin soittamaan kotiin ”kaikki OK” -soiton. Saimme myös Ilmatieteen laitoksen luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän (LUOVA) kautta nopeasti ensitietoa järistyksestä.

Approaching Gatlang village
Kuva: Martti Heikinheimo

Matkalla hotellille väkeä oli kerääntynyt sankoin joukoin kaduille ja avoimille paikoille. Hotellillakin väki oli aluksi ulkona, mutta parin tunnin sisällä odottelun jälkeen päästiin sisätiloihin. Hissit pysyivät suljettuina. Huoneen kylppärissä odotti lavuaarin pöydälle kaatunut vesipullo muistutuksena siitä mitä hieman aiemmin oli tapahtunut. Hotellimme Yak&Yeti oli saanut paljon kiitosta (ks. Tripadvisor) hyvästä huolenpidosta edellisen järistyksen aikana. Nytkin homma tuntui olevan hanskassa, mutta telttamajoitukseen eivät katsoneet olevan aihetta, koska rakennus on vankkaa tekoa.

Lähtiessä Nepalista parin päivän päästä, elämä Kathmandussa oli hiljentynyt dramaattisesti. Monet liikkeet, ravintolat, koulut ja työpaikat olivat suljettuina. Kaduilla oli hiljaista, kun ne tavallisesti ovat täynnä elämää, väkeä, autoja ja moottoripyöriä. Jälkijäristyksiä Nepalissa havaittiin vielä useamman päivän ajan.

Projektitoimistorakennuksemme, joka vaikuttaa keskimääräistä vankemman oloiselta, oli edellisen järistyksen johdosta saanut seiniin muutaman halkeaman, nyt liitä löytyi muutama lisää. Jälkeenpäin kuulimme, että monet ensimmäisen järistyksen vuoksi vaurioituneet rakennukset olivat kärsineet pahiten tässä toisessa järistyksessä. Vaurioituneiden talojen purkaminen ja uudelleen rakentaminen tulee olemaan valtava urakka. Projektiryhmämme kahden Nepalilaisen työntekijän kodit olivat tuhoutuneet. Tämän vuoksi päätimme järjestää keräyksen näiden kotien jälleen rakentamisen tueksi.

Halkeamia seinässä
Kuva: Martti Heikinheimo

– Martti

Bhutanin sää- ja ilmasto-osaamista kehittämässä

Ilmatieteen laitoksella on useita kehitysyhteistyöprojekteja eri puolilla maailmaa. Yksi kohde on Bhutan, pieni valtio Himalajan vuoriston juurella.

Matka Suomesta Bhutaniin taittuu tyypillisesti kahdessa osassa. Ensin matkustetaan Delhiin, josta jatketaan kohti Bhutanin ainoaa kansainvälistä lentokenttää Parossa. Jo lentomatkalla tulee selväksi merkittävin alueen säätä ja ilmastoa kontrolloiva tekijä, vuoret. Joka lennolla kapteeni kuuluttaa kun kone ohittaa maapallon korkeimman vuoren, Mt. Everestin. Laskeutuminen Bhutaniin ei ole maailman helpoin asia. Tiettävästi vain kourallinen lentäjiä saa laskeutua Paron lentokentälle. Lennon viimeiset minuutit vietetään vuoria väistellen laaksojen keskellä eikä laskeutuminen ole suunniteltu kaikkein heikkohermoisimmille.

Bhutanin pääkaupunki Thimphussa on asukkaita noin 80 000 ja se sijaitsee noin 2300 metriä merenpinnan yläpuolella. Ohuesta ilmanalasta johtuen saattavat pienet vuoristotaudin oireet (mm. huimaus) ilmetä noin puolen vuorokauden oleskelun jälkeen yksilöstä riippuen. Oireet tyypillisesti vähentyvät muutamassa vuorokaudessa olosuhteisiin totuttelun jälkeen.

Vuoristo on Bhutanin sään ja ilmaston kannalta merkittävässä asemassa. Bengalinlahdelta nouseva trooppinen kosteus nousee kohti vuoristoa ja lopulta putoaa alas rankkoina sateina etenkin kesällä. Bhutanissa kesäkuusta syyskuuhun kestävä monsuunikausi on elintärkeä ja vesivoimalla tuotettu sähkö täyttää suurelta osin maan sähköntuotannon tarpeen. Sähköä jopa myydään naapurimaalle Intialle.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Yhtenä projektin tavoitteena on ollut asentaa maahan oma säämalli. Jos ennen matkaa katsoi verkosta ilmaisten sääsivustojen lämpötilaennusteita pääkaupunkiin Thimphuun, näyttivät ne pääosin +6 astetta. Käytännössä kuitenkin paikanpäälle saavuttua lämpömittaukset näyttivät helposti 5-10 astetta korkeampia lukemia. Tämä ero johtuu Bhutanin vaihtelevasta maastonmuodoista. Maapallonlaajuisten säämallien erotuskyky on nykyään karkeasti 13–30 km. Thimphun laakso on kuitenkin vain noin kilometrin leveä, joten säämallit eivät kykene kuvaamaan laakson lämpötiloja kunnolla. Bhutaniin asennettiinkin vuonna 2014 alueellinen säämalli, jonka erotuskyky on 3 km. Tällä lämpötilaennusteet paranivat jo selvästi ollen enää muutamia asteita liian viileitä. Ideaalitilanteessa kuitenkin mallin erotuskyvyn tulisi olla kilometrin luokkaa, jotta myös paikalliset sadekuurot saataisiin kuvattua paremmin.

Säämallin asennuksen lisäksi paikallisille meteorologeille ja insinööreille annettiin koulutusta mallin käytöstä ja asetusten muutoksista, jotta he voivat projektin päätyttyä jatkaa mallin kehitystä ja varautua mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kuva: Pauli Jokinen
Kuva: Pauli Jokinen

Ilmastopalvelujen kehittäminen on myös yhtenä projektin tavoitteista. Tähän liittyvät muun muassa pitkän ajan tilastojen laskeminen ja kuinka se käytännössä toteutetaan. Näiden tietojen avulla voidaan säätietoja verrata ajankohdan tyypillisiin arvoihin. Lisäksi keskityttiin vuodenaikaisennusteiden luomiseen sekä erilaisten ilmaston seurantaan liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Yhtenä tärkeänä osana oli monsuunikauden sateiden seurantatuote, jolla voidaan verrata kauden mittaan kertyneen sateen määrää pitkän ajan tilastoihin.

– Pauli