Viestintäammattilaisen näkökulmasta matka sateisesta Suomesta Itä-Afrikan vakavasta kuivuudesta kärsivään Etiopiaan on monella tapaa silmiä avaava. Köyhyys on käsinkosketeltavaa, mutta toisaalta kehityksen merkkejä on kaikkialla. Vaikka vesi valuu suihkusta pienenä norona, wlan-yhteydet toimivat melko luotettavasti. Vaikka osa teistä muistuttaa lähinnä suomalaista perunapeltoa, löytyy kaupungista myös paljon modernia osaamista. Sama koskee myös paikallista ilmatieteen laitosta; kaikista ongelmista huolimatta laitoksella on paljon meteorologista osaamista tuottaa sääennusteita ja varoituksia.
Itä-Afrikassa monien maiden sääpalveluiden tuotantoketju on kuitenkin monella tapaa hatara. Havaintoverkosto on puutteellinen, osaavasta henkilöstöstä on pulaa ja käytettävissä oleva tekniikka on vanhentunutta. Monet maat, kuten Tansania, ovat kuitenkin kehittyneet nopeasti ja tuotetut sääpalvelut ovat erittäinkin hyviä. Hyvistäkään sääennusteista ei ole kuitenkaan hyötyä, mikäli niistä ei ole hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle. Tähän viestintäosaamisella on paljon annetavaa. Miksi näin?
Viestintä on tärkeässä roolissa, sillä vaikka ennusteet olisivat käyttökelpoisia ja hyvälaatuisia, viesti ei mene välttämättä perille loppukäyttäjille. Syitä on monia. Itä-Afrikan maiden ilmatieteen laitokset taistelevat saadakseen näkyvyyttä ennusteille ja varoituksille esimerkiksi paikallisilta lehdiltä, tv- ja radiokanavilta. Usein lähetysaikaa ei säätiedon välittämiseen yksinkertaisesti löydy. Tämä tuntuu turhauttavalta, sillä tarvetta sääennusteille on. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Burundissa satojen epäonnistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia maan ruokaturvallisuuteen ja lopulta nälän ja leviävien tautien kautta ihmisten terveyteen. Toisaalta pelkästään Itä-Afrikassa sijaitsevalla Victoria-järvellä hukkuu vuosittain 5000 kalastajaa kovan tuulen kaataessa kalastajien alukset. Puhe on siis elämästä ja kuolemasta.
Viestejä maissa yritetään toki saada perille kaikin käytettävissä olevin keinoin. Esimerkiksi Ruandassa tieto maanviljelijöille viedään tulostamalla sääennuste eristäytyneimpien kylien keskuspaikkoihin, esimerkiksi toreille. Toisaalta monet maat ovat viime vuosina avanneet omia verkkosivuja ja ottaneet käyttöön erilaisia sosiaalisen median kanavia. Tämä on järkevää, koska esimerkiksi Tansaniassa reippaasti yli 60 prosenttia väestöstä omistaa matkapuhelimen ja näistäkin lähes kaikki ovat älypuhelimia. Monet maat hyppäävätkin suoraan aivan uudenlaiseen mobiiliin ja digitaaliseen aikakauteen käymättä läpi kehittyneempien maiden välivaiheita. Nopea kehitys saattaa olla kuitenkin osalle väestöä liian nopeaa, sillä monissa maissa osa väestöstä on lukutaidotonta tai ei osaa käyttää tietokoneita tai älypuhelimia.
Käyttäjien tarpeet selville
Se, että loppukäyttäjät löytävät paikallisen meteorologian laitoksen verkkosivuille ei kuitenkaan takaa vielä sitä, että he ymmärtäisivät ja osaisivat hyödyntää saamansa tiedon parhaalla mahdollisella tavalla – etenkin jos tieto on esitetty monimutkaisesti ja juuri se tarpeellinen tieto on vaikea löytää. Tähänkin viestintäammattilaisella on tärkeä ohje: KISS – Keep it short and simple!
Etiopiassa marraskuussa järjestetyn WMO:n ”Severe Weather Forecasting Demonstration” -workshopin yksi päähuomioista oli se, että ilmatieteen laitosten tulisi tutustua paremmin loppukäyttäjiin ja räätälöidä palvelut heidän tarpeitaan vastaaviksi. Yksi tällaisista esimerkeistä oli viljelijöille tarjottu selkeä viljelyaikataulu, joka pohjautui sademääräennusteisiin. Näin esimerkiksi maissi voidaan istuttaa oikeaan ajankohtaan, jolloin se saa tarvitsemansa sademäärän oikeaan aikaan.
Suorat kontaktit ja aktiivinen viestintä sääennusteiden käyttäjien kanssa ovat näin viestintäihmisen näkökulmasta ainoa mahdollisuus myös siihen, että ilmatieteen laitokset pystyvät tuottamaan loppukäyttäjien tarvitsemaa tietoa. Hyvät kokemukset, joilla meteorologiset laitokset voivat osoittaa olevansa hyödyllisiä on ainoa mahdollisuus taklata myös vääriä mielikuvia ja uskomuksia, joihin laitokset työssään myös täällä Afrikassa törmäävät. Uskottavuus ja luotettavuus ovat ominaisuuksia, joiden avulla ihmiset saadaan myös reagoimaan annettuihin varoituksiin. Ilmatieteen laitoksen tehtävä ei välttämättä ole enää vain tuottaa sääinfomaatiota vaan kertoa loppukäyttäjille sään vaikutuksista, jotta he voivat tehdä oikeita päätöksiä omassa elämässään.
Työpäivien jälkeen oli mahdollista tutustua paikalliseen kulttuuriin. Suomea vaivaavat niska- ja hartiakivut varmasti vähenisivät, jos meilläkin tanssittaisiin videolla nähtävällä tavalla.
Paikallista illanviettoa Etiopiassa (video)
-Eija
