Ilmatieteen laitoksen IKI-projekti (Suomen ulkoministeriön Instituutioden välisen Kehittämisen Instrumentti) Bhutanissa päättyi vuodenvaihteessa ja sen kokemuksia on voinut lukea tästäkin blogista. IKI-projektin hyvät tulokset poikivat sen, että bhutanilaiset tilasivat Ilmatieteen laitoksen kehittämän sääennustustuotantojärjestelmän SmartMetin Ilmatieteen laitokselta. SmartMet on ohjelmisto, jolla meteorologi voi visualisoida mitä tahansa meteorologista dataa, ja sillä voi myös automatisoida sääennusteiden tuotantoa.
SmartMetin toimitus on luonnollinen jatkumo päättyneelle IKI-projektille. Yksi kehittyvien maiden suurista ongelmista on se, että heillä on käytössä useita eri järjestelmiä erillisten projektien myötä. Lopputuloksena on rinnakkaisia ja osin päällekkäisiä järjestelmiä, joiden välillä tieto ei välttämättä kulje. Bhutanistakin löytyy puolisen tusinaa erillistä säähavaintoverkkoa.
Ilmatieteen laitoksen projekteissa pyrimme huomioimaan olemassa olevat sekä mahdollisesti tulevat järjestelmät. Keskustelemme mahdollisuuksien mukaan muiden toimijoiden kanssa, jotta päällekkäisyydet vältetään ja projekteista saadaan suurin hyöty. Esimerkiksi Bhutanissa asentamamme WRF-säämallin tulokset menevät suoraan norjalaisten asentamalle hydrologia-mallille. SmartMetissa taas hyödynnämme japanilaisten Himawari-sääsatelliitteja.
Vierailin SmartMet-toimituksen tiimoilta Bhutanissa jo viime maaliskuussa. Ajankohta sovitettiin Suomen suurlähettilään vierailun yhteyteen ja osallistuin samalla Doing Business with Finland -seminaariin. Seminaarin järjesti Finnpartnership sekä Bhutanin kauppakamari. Bhutan on pieni ja suomalaisille tuntematon maa. Tämä näkyi myös ohjelmassa. Moni suomalainen yritys oli lähettänyt esittelyn Finnpartnershipin kautta tilaisuuteen, mutta itse olin ainoana paikan päällä edustamassa suomalaista liiketoimintaa. Se on hieman outo rooli valtion työntekijälle, mutta kaikkeen sitä näissä hommissa joutuu ja toivoakseni yksityinen sektorikin tuli edustetuksi riittävän hyvin. Seminaarin perusteella kiinnostusta kaupankäyntiin olisi ja Bhutanissa voisi olla hyviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Ilmatieteen laitos taisi saada kunnian ensimmäisistä kaupoista seminaarin jälkeen: SmartMetin edellyttämien koneiden tilaus paikalliselta toimijalta allekirjoitettiin samalla viikolla. Toki myös SmartMetin toimitus itsessään on meille kaupallinen hanke.
Suurlähettiläs ja delegaatio tutustumassa NCHM:n toimintaan.
Seminaari oli sivujuonne omalla reissullani, mutta synergiat hyödynnettiin totta kai virallisten vierailuiden yhteydessä. Varsinainen tehtäväni oli kuitenkin valmistella SmartMet-asennusta. Olen ollut asiantuntijana edellisessä projektissa, joten Bhutanin laitos NCHM (National Center for Hydrology and Meteorology) on tuttu useamman vuoden ajalta. Kohdemaistamme se on myös yksi palkitsevimmista: kun vertaa tilannetta ensimmäiseen vierailuuni vuonna 2012 ennen IKI-projektia, edistys on ollut huomattava. Vielä on matkaa jäljellä mutta eteenpäin on menty ja paljon.
Valmistelureissun jälkeen vuorossa oli asennusreissu. Matka oli jaettu kahteen osaan. Lähdin ensin IT-asiantuntijamme Elmerin kanssa asentamaan ohjelmistoja sekä pystyttämään tiedonsiirtorutiineita palvelimelle. Viikkoa myöhemmin sääennustusasiantuntijamme Matti tuli säätämään SmartMet-työasemaa meteorologien käyttöön sopivaksi. Samalla Matti antoi peruskoulutuksen SmartMetin käyttöön.
Ensimmäinen viikko menikin hyvin IT-painotteisesti. Elmeri alkoi ladata säämalleja ja minä keskityin satelliittikuviin sekä säähavaintoihin. Säähavainnot osoittautuivat hieman haastaviksi, koska tiedonkulku tietokannasta ei toiminut kuten piti. Näiden kanssa sitten tapeltiin useampi päivä mutta lopulta tieto saatiin pääosin kulkemaan.
Bhutanilaiset olivat innoissaan uudesta järjestelmästä, mutta koko viikon ajan jouduimme toppuuttelemaan heitä odottamaan Matin paikalle tuloa. Kuten arvata saattaa, ensimmäisen viikon jälkeen näkyvän työn osuus oli vielä hyvin vähäistä: karrikoiden voisi sanoa, että pari nörttiä istui viikon koneiden ääressä. Seuraavalla viikolla Matti saikin puhua monta päivää putkeen esitellessään SmartMetin käyttöä.
Bhutanissa buddhalaisuus ja hengellisyys näkyvät kaikessa. Eräänä päivänä ihmettelimme portaikossa olevia pikkukiviä. Selvisi, että laitoksessa oli ollut kaikenlaisia sattumuksia, joiden vuoksi paikalle oli pyydetty munkkeja karkoittamaan pahat henget. Ilmeisesti henkiä oli karkoitettu myös kiviä heittelemällä. Pääsimme itsekin osallistumaan karkoitusoperaatioon.
Pian tämän jälkeen saimme tiedon, että laitoksen johtaja Karma Tsering oli saanut ylennyksen ja siirtyy nopealla aikataululla Disaster Risk Management -osaston pääjohtajaksi. Karma on ollut yksi eteenpäin vieviä voimia laitoksella ja ylennys voidaan nähdä tunnustuksena hyvästä työstä. Sääpalvelut ovat tärkeä osa katastrofiriskien hallintaa, joten jatkossakin tulemme työskentelemään Karman kanssa.
IT-porukan vahvuus väheni, kun Pema W lähti saksalaisten kanssa kuukauden kestävälle jäätikkötutkimusmatkalle ja Pema S lähti Montrealiin edustamaan Bhutania IPCC:n kokouksessa. Bhutanissa miehillä ja naisilla voi olla sama etunimi, jolloin sukunimi kertoo sukupuolen.
Viikonloppuna pääsimme näkemään Bhutania hieman Thimphun ulkopuolelta kun vierailimme naapurilaaksossa Punakhassa. Kuvista ja kuvitelmista huolimatta turistina olo tai yleensä vapaapäivät työmatkoilla ovat harvinaista herkkua.
Punakhan laakso on selvästi alempana kuin Thimphu, minkä huomasi lämpötilasta. Thimphussa oli normaali suomalainen kesäpäivä, noin 20 astetta, kun taas Punakhassa oli lähes 10 astetta enemmän. Kuulemma munkit ja kuninkaalliset ovat vuosisatojen ajan siirtyneet vuodenaikojen mukaan Thimphun ja Punakhan välillä. Matkalla pysähdyttiin aamupalalla reitin korkeimmassa kohdassa joka oli pilvessä mennen tullen. Kirkkaalla kelillä sieltä on hyvä näköalat, nyt tunnelma oli hieman aavemainen. Pysähdyimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja näimme, kuinka sieniä poimittiin syötäväksi korkealta puun latvasta. Punakhan ”kaupungintalo” oli vaikuttava ilmestys.
Maanantaina Fidalle työskentelevä ja Bhutanissa asuva suomalainen Päivi tuli tutustumaan NCHM:n toimintaan ja sään ennustamiseen. Hänenkin työssään säällä on tärkeä merkitys, varsinkin kun liikutaan syrjäseuduilla huonojen liikenneyhteyksien päässä. Edellistalven äkillinen kova lumisade oli aiheuttanut pahoja tuhoja paikallistuottajien markkinoille, kun raskas lumi oli kaatanut telttoja ja katoksia. Lumisateita tai myrskyjä emme voi estää, mutta tavoitteenamme on auttaa NCHM:ää vähentämään tämän kaltaisia tuhoja hyvillä ennusteilla ja sääpalveluilla.
Viikon loppupuolella oli vuoro esitellä SmartMetiä NCHM:n sidosryhmille. Paikalle oli kokoontunut arvovaltainen raati koostuen UNDP:n ja Maailmanpankin edustajista sekä muun muassa vesivoiman ja turismin edustajista. Kiinnostus oli suurta ja odotukset ovat korkealla. Tällä hetkellä SmartMetiä käytetään säätiedon visualisointiin, mikä osaltaan auttaa päivystäjiä tekemään parempia ennusteita. SmartMetin suurimmat vahvuudet, sääennustusdatan muokkaaminen sekä automaattinen ennusteiden tuotanto, saadaan käyttöön ensi vuoden puolella. SmartMetin käyttöönotto kahdessa vaiheessa on tyypillinen järjestely, sillä se on monipuolinen järjestelmä, jonka ominaisuuksien oppiminen vie aikaa. Tavoitteena on, että seuraavalla vierailullamme NCHM:n väki hallitsee SmartMetin käytön ja pääsemme kouluttamaan sääennustusdatan muokkausta sekä ennusteiden automaattista tuotantoa.
Perjantai, reissumme viimeinen päivä, alkoi saattokeikalla. Lähdimme koko laitoksen kanssa saattamaan pääjohtaja Karmaa uuteen toimistoonsa. Käytännössä laitoksen koko henkilökunta osallistui johtajansa saattomatkalle. Perillä odotti buddhalainen seremonia, johon osallistuivat muun muassa Bhutanin sisäministeri, hänen kansliapäällikkönsä sekä poliisipäällikkö. Ulkomaalaisina vieraina meidät laitettiin eturiviin ja seremonian jälkeen pääsimme juttelemaan hetkeksi kahvien äärellä ministerin kanssa.
Turistikausi ei ollut vielä alkanut, mikä näkyi lentojen aikatauluissa. Heikoista vaihtoehdoista valitsimme paluun aamuyöstä Singaporen kautta. Tilasimme hotellilta hyvissä ajoin kyydin lentokentälle, mutta ilmeisesti jonnekin matkalle hukkui tieto siitä, että kyytiä tarvitsee kolme henkilöä sekä matkatavarat. Jotenkin saimme mahdutettua itsemme ja tavaramme paikalle saapuneeseen pieneen kotteroon vaikka kuskikin pyöritteli touhulle päätään. Kuva antaa aivan liian ruusuisen kuvan jäljelle jääneestä tilasta.
Seuraavaa reissua odotellessa.
~ Sami
Kuvat: Sami Kiesiläinen ja Matti Eerikäinen
