Viikonloppu hurahti ohi nopeasti ja maanantaina oli aika tehdä taas töitä. Usein tällaisilla työmatkoilla työnteko ei suinkaan ajoitu vain niihin tunteihin, joista maksetaan palkkaa. Täytyy suunnitella koulutuksia, luoda suhteita paikallisiin kollegoihin ja kirjoittaa matkaraporttia (tai blogia). Päivät voivat venyä pitkiksikin, mutta perusteellinen pohjatyö helpottaa aina seuraavaa kertaa, jolloin jo tietää paikallisten työtavat ja osaa tavoittaa oikeat ihmiset.
Maanantai oli ehkä oman työni kannalta kaikkein mielenkiintoisin ja hyödyllisin päivä. Pääsimme nimittäin tutustumaan sekä keskuspäivystykseen, että aluepäivystykseen ja pommittamaan paikallisia päivystäjiä kysymyksillämme. Lisäksi vuorossa oli taas telkkarihommia, sillä Vietnamin TV tuli kuvaamaan erästä palaveriamme, jossa minä ja Matti pidimme SmartMetiin liittyvät esitykset paikallisille keskus- ja aluepäivystyksen pomoille.
Keskuspäivystyksen metkuilla oli varsin kelvollisia työkaluja käytössä; Esimerkiksi piirtotyökalu jolla pystytään piirtämään kartalle eri suureiden samanarvonkäyriä. Se muistuttaa omassa sääpäivystyksessä käyttämäämme Mirwa-ohjelmaa. Myös sääennustemallit yhteen kokoava web-sivu oli heillä varsin hyvä. Yksi suurimmista eroista meidän työtapoihimme verrattuna on alueyksiköiden ja osastojen välisen kommunikaation puute. Eri osastoilla ja yksiköillä on eri havainnot käytettävissään ja esimerkiksi Hanoin alueyksiköllä ei ole käytössä lainkaan tutkadataa, sillä heillä ei ole omaa tutkaa. Tietty alueyksikkö näkee siis pelkästään oman alueensa tutkadatan, eikä naapuritutkien. Suomessahan kaikki alueyksiköt (Tampere, Kuopio, Rovaniemi) näkevät koko maan tutkadatan. Ehkä tulevien matkojen yhteydessä pystyisimme korostamaan kommunikoinnin ja datan jakamisen merkitystä, sillä ainakin itse koen sen olevan ensisijaisen tärkeää sään ennustamisessa. Saimme kerättyä vierailullamme myös muuta hyödyllistä tietoa sääpäivystyksien toiminnasta, joka helpottanee SmartMet-koulutuksen suunnittelua.
Tiistaina vuorossa oli loppupalaveri. Loppupalaverit ovat kuulemma vaihdelleet epämuodollisten, sekä pönötyspalaverien välillä. Vielä aamulla Thanhin huoneella emme tienneet millainen tapaaminen olisi vastassa. Kuitenkin mennessämme hissiin ja Thanhin painaessa seiskakerroksen nappia Sanna kuiskasi vaivihkaa, että ”Joo, nyt on pomot paikalla kun mennään noin ylös.” Niinhän siinä sitten kävi että neukkari oli täynnä arvokasta herraa ja siellä sitten puitiin vierailumme antia, annettiin palautetta ja suunniteltiin tulevaa.
Kokonaisuudessaan matka oli onnistunut ja suunniteltu aikataulu piti kutakuinkin paikkansa. Yhteistyömme Vietnamin Ilmatieteen laitoksen ja paikallisen median kanssa toimi hyvin. Ensikertalaiselle matka oli erittäin avartava ja opettava kokemus. Tulevaisuudessa lähden projekteihin mukaan yhtä innokkaasti kuin tähänkin asti – ja tietenkin yhtä kokemusta rikkaampana.
– Ilona
