Nepalin tie kohti parempia sääennusteita

Nepal on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa. Ilmatieteen laitoksella on viime vuosina ollut vahva läsnäolo Nepalissa Nepalin hydrologisen ja meteorologisen laitoksen (DHM) kanssa tiiviisti tehdyn yhteistyön tiimoilta, ja Ilmatieteen laitos toimiikin Nepalissa tällä hetkellä kahden eri projektin voimin. Suurta käynnissä olevaa Maailmanpankin projektia edeltänyt FNEP1 (Finnish-Nepalese Project for Improved capability of the Government of Nepal to respond to the increased risks related to the weather-related natural disasters caused by climate change, 2010–2012), ja tällä hetkellä käynnissä oleva projektin toinen vaihe (FNEP2, 2013–2016), on tehnyt vuosien mittaan maan tutuksi useille Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoille. Maa oli entuudestaan tuttu myös numeerisiin sääennustusmalleihin erikoistuneelle Jannelle, sekä Jonnille joka tietotekniikan ammattilaisena oli pyydetty tukemaan projektimission aktiviteetteja.

Heinäkuussa monsuunin aikaan teimme numeeriselle sääennustusmallille räätälöidyn palvelimen asennus- ja koulutusmatkan Katmanduun. Matkan aikana oli tarkoitus asentaa uusi laskentapalvelin osaksi Nepalin sääennusteiden tuotantojärjestelmää DHM:n tiloihin Katmandun lentokentälle. Suunnitelmissa oli saada palvelin tuottamaan operatiivinen kolmen päivän sääennuste, joka tulisi toimimaan sääpalvelun päivystäjien tukena paikallisten sääennusteiden tuotannossa. Ajankohta sääennusteiden ja säätuotantojärjestelmän parantamiseksi maassa, joka taistelee edelleen huhtikuisen voimakkaan maanjäristyksen jälkiseuraamuksien parissa, on toivottu.

Keväisen maanjäristyksen jälkiä. Kuva: Herman Böök
Keväisen maanjäristyksen jälkiä. Kuva: Janne Kauhanen

Kymmenen päivän mittaiseksi suunnitellusta missiosta kahdeksan päivää oli varattu henkilöstön koulutukselle. Tavoitteena on, että DHM pystyisi tulevaisuudessa itse tuottamaan yhteiskunnalle numeerisia ennusteita ja niihin perustuvia palveluita. Paikallisten käytössä on meteorologista dataa, mukaan lukien ulkomaisten tahojen tarjoamia sääennusteita, mutta oma korkearesoluutioinen säämallinnus tulee mahdollistamaan entistä tarkemman työkalun hyödyntämisen esimerkiksi monsuunin kovien sateiden varalle varautumiseksi. Itse malliin, sen käyttämiseen ja koko tuotantoketjuun perehdyttävä koulutus tuokin maahan hyödyllistä tietotaitoa ja luo pohjaa tulevalle kehitykselle.

Uudet sääpalvelut tulevat kovaan tarpeeseen maassa, joka kärsii toistuvasti rajuista myrskyistä, runsaista sateista, maanvyörymistä ja äkkitulvista, ja jonka sähköntuotannosta yli 90 % on vesivoimaa.

Homma alkoi heti saapumispäivänä, pikaisen suihkun jälkeen. Paikalliset tulivat hakemaan meitä, ja suunnistimme läheiseen pankkiin vaihtamaan euroja Nepalin rupioiksi, jotta voisimme lunastaa uuden Suomesta lähetetyn serverin tullista. Eipä ollut koskaan ennen ollut sellaista summaa käteistä matkassa (yli 200 000 rupiaa); eihän tuo euroissa ollut kuin vajaat 2000, mutta kyllä se silti hieman hirvitti.

Pankista suuntasimmekin kohti lentokentän tullialuetta. Tietämätön olisi voinut luulla paikkaa jonkinlaiseksi markkina-alueeksi, sen verran vauhdikasta meno oli. Meitä vietiin agentilta toiselle, sillä kaikki hoitui tullissa agentuurien kautta, itse ei tullausta voinut tehdä. Me toimimme lähinnä lompakkona ja hämmästelimme menoa.

Tullin jälkeen tapasimme lentokentän sääpalvelun johtajan ja koulutettavan henkilökunnan, ja kävimme viikon ohjelman läpi. Serverikin tuotiin sillä välin paikalle, tullattuna ja valmiina asennettavaksi.

Seuraavana päivä alkoi asennus, nepalilaisittain normaaleine kommervenkkeineen. Serveri saatiin asennettua ja koulutus aloitettua.

Koulutustuokio käynnissä. Kuva: Herman Böök
Jonni kouluttamassa paikallisia. Kuva: Janne Kauhanen

Pienoisena yllätyksenä tuli se, kuinka monta kansallista pyhäpäivää lyhyen matkan ajalle mahtuikaan. Ensimmäinen oli Ramadanin loppumista juhlistava Eid, jonka päivämäärä selvisi meille vasta pyhää edeltävänä iltana. Sitä seurasi kaksi kansallista vapaapäivää, jotka maan hallitus oli antanut jotta ihmisillä olisi aikaa tutustua uuden perustuslain vedokseen. Perustuslain valmistelu on maassa ollut hankalaa, ja tyytymättömyys ilmaistiin tämänkin reissun yhteydessä viimeisen päivän yleislakon muodossa. Matkan viimeinen päivä hyödynnettiinkin täten projektiraporttien kirjoitteluun.

Reissun tuloksia. Meteogrammi Katmandusta.
Reissun tuloksia. Meteogrammi Katmandusta.

Meteorologit saapuivat töihin yleislakkoa lukuun ottamatta pyhäpäivinäkin, ja saatoimme pitää koulutukset ja muun reissuohjelman alkuperäisten suunnitelmiemme mukaan. Vain yksi työpäivä meni hukkaan molempien taistellessa vatsataudin parissa.

Koimme matkan aikana myös pienen maanjäristyksen; paikallisen mukaan alle 5 Richterin asteikolla ei ole mitään. Ei se suomalaisittain silti miellyttävältä tuntunut, kun kivilattia keinui alla kuin soutuvene aallokossa.

– Janne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *